Herkkämasuisen raggarin ruokinta

Uskallan sohaista aihetta ruokinta, koska blogillani ei tiettävästi ole vielä yhtään lukijaa. Yleensä, kun joku naamakirjan kissaryhmässä aloittaa keskustelun aiheesta kissan ruokinta -on hetken päästä käynnissä täysi sota, jota joskus jaksan seurata popparikulho kädessäni.

Myy oli pentuna helppo ruokittava. Kaikki tarjottu ruoka kelpasi ja kuppi nuoltiin aina kiiltävän puhtaaksi. Kerran tosin tarjosin raakaruokaa, muistaakseni Mushin lihapullaa ja siinä kulki hienon neidin raja. Ei kelvannut!

Mitä hittoa mutsi? Nyt tuli pohjanoteeraus!

Myyn massu on kuitenkin herkkä ja alku mentiinkin erikoisruoilla, joilla massu vähän rauhoittui, muttei kuitenkaan kokonaan. Aloin epäilemään herkistymistä viljoille ja rupesin etsimään viljattomia vaihtoehtoja niin kuiva- kuin märkäruoastakin. Uusiin ruokiin totutteleminen on pitkäjänteistä puuhaa ja välillä olin jo valmis ryhtymään täydelle eliminaatiodieetille neidin kanssa. Onneksi Myyn masu reagoi ruokiin aika nopeasti ja koska kerrallaan totuttelussa oli vain yksi uusi ruoka, oli aika helppo päästä jyvälle, mikä sopii ja mikä ei. En tiedä, onko kyse suoranaisista allergioista, mutta jonkinlaista epävakautta suolen toiminnassa ilmenee, jos ruoka sisältää viljoja, perunaa, bataattia tai maissia. Monissa ruoissa on kasvikuituja tai esimerkiksi porkkanaa. Näistä en ole ollut niin tarkkana, jos ruoka on muuten maittanut kovimman kasvukauden jälkeen todella ronkeliksi muuttuneelle raggarineidille.

Viljattomia ruokia on onneksi nykyään suhteellisen helppo löytää. Tilaan suurimman osan ruoista Zooplussasta ja käytämme paljon ostoksien tekoon myös PetenKoiratarviketta (hiekat+Orijen). Monessa kaupassa viljattomat ruoat on valmiiksi kategorioitu. Tosin olen löytänyt myös kategorian ulkopuolelle jäävistä ruoista hyviä viljattomia vaihtoehtoja, joten tuoteselosteiden tarkka läpikäyminen kannattaa.

Yhden kissan taloudessa olen suosinut lähinnä annospusseja tai pieniä, korkeintaan parin annoksen tölkkiruokia. Valikoima tulee laajenemaan, kun on järkevää ostaa ruokaa kahdelle kissalle isommissa annoskoissa.

Tällä hetkellä Myyn suosikkeja märkäruoista ovat lisäruokina myytävät kanaruoat Schesiriltä, Applawsilta ja Pure Naturalilta. Näitä menee vajaa annos päivässä. Täysmärkäruokaa menee myös vajaa annos päivässä, tosin useimmiten neiti imaisee märkiksistä vain kastikkeet ja pateemuotoiset ruoat maittavat närppimällä. Tällä hetkellä parhaiten maittava kuvassa olevat Animonda Vom Feinsteinin No Grain in sauce kanaa porkkanakastikkeessa, Miamorin Deli dinnerit, Concept for life sensitiveruoka sekä IAMS delights kastikeruoat.

Pääasiassa Myy syö Orijenin nappulaa, joka on muuten tällä hetkellä ainoa kuivaruoka, joka sopii Myyn mahalle. Thriven kanaraksut sopivat jonkun aikaa, mutta sitten tapahtui ilmeisesti jonkinlainen herkistyminen perunalle, koska neiti alkoi kuraamaan niistäkin.

Orijen on ainoa kuivaruoka, joka sopii Myylle. Jos valmistajalta saisi jotain erityistä toivoa, niin laittakaa herranjestas näihin pusseihin jonkinlainen kantokahvasysteemi. Helpottaa hissittömässä kerrostalossa asuvaa kissamamia huomattavasti, kun saisi samalla roudattua kotiin muutakin kuin säkillisen kissanruokaa.

Herkuista Myyn kestosuosikkina on pienestä pitäen säilynyt Cosman pakastekuivatut herkut. Maulla ei ole niin väliä, kunhan saa äkkiä ja monta! Myös kuivatut ankanlihasuikaleet kuuluvat suosikkeihin.

Mitä teillä syödään? Onko jotain, mikä ei sovi? Onko antaa kuivaruokasuosituksia herkkämasuiselle?


Yt. Kati